Kesäfiiliksen nostattajista ja tyyli-inspiraatiosta

Siellä ruudun takana varmasti useampikin teistä naureskelee, että nyt se hullu horisee jo kesästä. Puolustaudun sillä, että tuleva kolmen kuukauden jakso, maaliskuusta toukokuuhun tulee olemaan opintojeni suhteen todennäköisesti kaikista rankin, sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen peilaten.

Olenkin aloittanut (näin hiihtolomalaisena) itseni psyykkaamisen seuraavan loman ajattelulla eli käännän katseeni rentouttavana haavekuvana siintävään kesälomaan. Täysin eri asia on, miten leppoisaa opinnäytetyön repiminen kasaan päiväkodista (kolmen kuukauden!) lomaa pitävän lapsen kanssa oikeasti tulee olemaan.

Mutta se loma-ajatuksista tältä erää. Piti nimittäin alun alkaen blogata siitä, miten merihenkisten vaatteiden ilmaantuminen mainoksiin, vaaterekkeihin ja verkkokauppoihin liittyy mielestäni vääjäämättömästi kesän odotukseen. Muistan jo joskus yläasteella selanneeni postimyyntikuvastoista sivukaupalla seilorityyliä ja haistaneeni heikon suolaveden tuoksun, tunteneeni hieman tikkuisen laiturin jalkojeni alla ja nähneeni lokkien kaartelevan laivan perässä pintaan nousevien kalojen toivossa… Selvä kesän merkki!

Joten olkaapa hyvä, lähetän teille hieman loppukevään ja alkukesän fiilistä näin seilorityylikollaasien muodossa. Suomen kesän säätilojen epävakauden ja kylmien merituulien vuoksi pitäydyin pitkälti villapaita ja pitkät housut-linjalla… Ei pidä sentään liian ruusuisia kuvitelmia elätellä!

Hiuslenkki, korvakorut ja kengät: H&M / Housut, hame laukku ja paita: Lindex

Lyhyt paitat: H&M / Takki, neule ja hame: Lindex

Pikeepaita, merirosvopaita, housut ja molemmat kengät  H&M / Takki : Lindex

Housut, neule ja molemmat mekot: H&M 

P.S. Arvon SISUSTUSKIRJAn illalla

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Luottovaatteista ja -ystävistä

Perjantaiaamuinen jumitus, ruotsin suullinen esitelmä, lapsi joka aloitti kiljumisen viideltä ja puoli seitsemään puolivaloilla torkuttu loppuaamu. Kaapista vain äkkiä jotain päälle, lämmittämään, suojaamaan, lohduttamaan ja tsemppaamaan alkavaan päivään.

Pukiessani itseäni valmiiksi kohtaamaan päivän (ja elämän) haasteet sekä mahdollisuudet, tajusin luottovaatteissani olevan yllättävän paljon samaa kuin ystävissäni.

Niihin ei tunnu kyllästyvän sitten millään, toisin kuin joihinkin ensisilmäyksellä jännittäviltä vaikuttaineisiin tuttavuuksiin, jotka jäävät kaapin pohjalle tai joiden kanssa keskustellaan juhlissa, muttei kuitenkaan koskaan päästä oikein lähituntumaan.

On luonteva vain olla, missään kohdassa ei kiristä, kurista tai joudu pohtimaan, näyttääkö hyvältä. Ja voi olla oma itsensä niin, että oma persoona näkyy reippaasti ulospäin.

Ne ovat kauniita ja persoonallisia, osa särmikkyytensä tai viimeistellyn ulkomuotonsa ja erikoisuutensa vuoksi, osa lempeytensä, pehmeän luonteensa ja syleilevän olemuksensa vuoksi.

Eivätkä ne jätä monipuolisuudessaan pulaan vaan niiden kanssa voi lähteä niin cocktailkutsuille kuin mökillekin, kunhan mausteet ja asustus ovat oikeat.

Tällaisen mukasyvällisen ystävänpäivän ajatelman myötä toivotan kaikille blogia seuraaville ystävilleni hyvää ystävänpäivää!

Muistakaahan tunnustaa tänään (ja muutenkin) rakkautenne luottoystävillenne
ja -puolisoillenne sekä kääriytyä onnellisina luottovaatteisiinne. (Harmillista kyllä, luottovaatteet voi rakastaa puhki, onnellista sentään, että ystäviä ja rakkaitaan harvoin tulee kehuttua tai hellittyä rikki.)

P.S. Sisustuskirja-arvontaan tästä!

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Panisin.

Sanoi nörttimies™, kun kysyin mielipidettä reissuasustani. Yleisesti ottaen mies noteeraa ulkonäkööni liittyvät asiat melko harvoin ääneen. Parhaita (etu)puoliani korostavat yläosat saatetaan joskus erikseen mainita ja erityisen kauheat vaatteet tai hiusratkaisut saavat myös huomiota osakseen. Palautetta kysellessäni saan usein vastaukseksi toteamuksen, että mies kyllä ilmoittaa, jos ulkonäköni ei enää miellytä. Hyvä että sentään niin…

Satunnaiset ystävien, sukulaisten tai jopa blogin lukijoiden antamat kivat kehut ja kommentit lämmittävätkin mieltä. Ja toisinaan perusteellisen puunaamisen ja onnistuneen poseeraamisen jälkeen katson itseämi valokuvissa ja miettin, että oho, ei pöllömmän näköinen norppaemo!

Olen tutustunut blogin kautta useisiin mainiohin tyyppeihin ja tällä kertaa blogituttavuudet vievät Tampereelle viettämään laatuaikaa ihanien naisten kesken, ilman miehiä ja lapsia. Minulle tärkeä osa irtiottoja on niiden suunnitteleminen, niistä intoileminen ja asujen pohtiminen ennen varsinaista tapahtumaa tai reissua.

Vaikka tämänkertainen reissu kestää kokonaisuudessaan vain reilun vuorokauden, sain käytettyä tovin jos toisenkin kahden asuni pähkäilyyn. On ajan kanssa vaatteiden valitsemisessa, hiusten pöyhistämisessä ja hieman vahvemmin meikkaamisessa oma viehätyksensäkin. Pääsee paremmin irtautumis-olotiloihin.

Meillä lienee edessä hyvän ruoan, juoman, kenties myös tanssimisen ja varmasti nauruntäyteinen ilta. Toivottavasti teidänkin viikonloppuunne mahtuu isoja tai pieniä irtiottoja. Palaillaan pian Tampereen reissun kuvien ja kuulumisten merkeissä!

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Päivän asu: Foxy lady

Eilen kipittelin lapsen kanssa hammaslääkäriin kaksivuotistarkastukseen ja hoidin asioita kaupungilla Lindexin kettuhuivista (klik) värinsä poimineessa asussa. Oranssit housut, valkoinen paita, mustat kengät ja hanskat, (jotka eivät näy kuvissa). Sininen takki, laukku sekä hiukset. Sinioranssit korvakorut sekä sukat – klassista norppaemoa: Eli hieman sekopäistä värimätsäystä.

Kyllä muuten näitä kuvia katsoessa miettii, että värikkäät pöksyt vain sopivat paremmin ohuemmilla koivilla varustetulle. Mutta kyllä niitä silti toisinaan käyttää, vaikka sitten omaksi ilokseen.

Takki: Ellos / Huivi: Lindex / Kengät: Facebookin vaihtoryhmä / Housut, laukku ja paita: H&M

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

”Tyttösuosikkeja”

Ja nyt ei ole kyse mistään elokuvatähdistä tai tissimalleista vaan lastenvaatteista…

Joskus harvoin harhailen tutkimaan verkkokauppojen valikoimaa myös ”tyttöjen vaatteiden” osalta; Tai ketä huijaan, tarkistan aina myös tytöille korvamerkityt vaatteet siltä varalta, että sieltä löytyisi jotain riittävän sukupuolineutraaleja vaatteita, kuten kivoja puseroita tai leggingsejä.

Jotkin vaatteet ovat kuitenkin niin ylitsepursuavan tyttömäisiä joko väriensä, mallinsa tai kuvioidensa puolesta, että ne saavat jäädä kauppaan. Se ei estä minua huokailemasta joidenkin ihanuuksien perään katkerana. Keräsinkin muutamia ”tyttösuosikkeja” sillä ajatuksella, että kenties joku löytää omiin lastenvaateostoksiinsa inspiraatiota näistä.

Kuvan vaatteet: H&M

Kuvan vaatteet: Lindex

Kuvan vaatteet: H&M

Kuvan vaatteet: Päärynämekko ja omenaleggingsit Lindexiltä / Sydänmekko ja -leggingsit H&M

P.S. Nuo omena- ja sydänleggingsit ostin jonkin aikaa sitten… pojalle.

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

Päivän (kaupunki)ulkoiluasu

Lapsi on julistettu terveeksi ja mieskin alkaa hitaasti palata elävien kirjoihin. Ohjelmaa riittääkin sen mukaisesti; Tämän päivän kalenterissa komeilevat (lapsen sarakkeessa) lastenvaatekutsut, isovanhempien luona kyläily sekä sukulaisvierailu kotonamme. Aikuisten iloksi päivään on ohjelmoitu lisäksi muun muaksi siivoamista ja tarjottavien valmistamista.

Lapsen tervehtymisestä kertonee sekin että kolmen päivän kehnon ruokahalun päätteeksi Kuutti heräsi seitsemältä, haluten saman tien saada jotain syötävää. Lisätankkausta suoritettiin vielä lastenvaatekutsuila, joissa piipahdimme pulkan kanssa kävellen jo ennen puoltapäivää. (Äitiäni mukaan odotellessamme mies sai räpsäistyä pari asukuvaa.)

Asu on nyt tällainen ulkovaatekokonaisuus, mutta senkin esitteleminen oli mielestäni ihan perusteltua, vietänhän talven viimein tultua melkoisen suuren osan ajasta jompaan kumpaan talvitakkiini kääriytyneenä.

Vuosi, pari sitten alennusmyynneistä, (tarjouskoodilla höystettynä) hankkimani erittäin villainen villakangastakki on vyötärösäätöineen ja megahuppuineen osoittautunut hyväksi ostokseksi. Takin kaverina on viihtynyt kirpputorin euron korista kaivamani väri-iloitteluhuivi sekä paksummat sukkahousut.

Paksuja hanskoja tai pipoa ei ole onneksi pakkasten hieman laannuttua tarvinnut käyttää vaan huppu ja taskut riittävät suojaamaan päätä sekä näppejä äkillisiltä kylmemmiltä tuulahduksilta.

Takki: Ellos / Kengät: DinSko / Sukkahousut: H&M / Kaulahuivi ja papukaijakorvakorut: Fida Kerava

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Kolme sukupolvea Turengin asemalla

Kävimme kolmen sukupolven voimin, eli äitini ja Kuutin kanssa, 152-vuotiaalla Turengin asemalla. Äiti sai samalla tehtyä tervehdyskäynnin ja pääsimme syömään hyvin sekä kurkistamaan historiallista rakennusta, jonka sisätilat eivät suinkaa kalvenneet ulkopuolelle. Eikä mummi-äiti-poika-laatuaikakaan ollut pahasta!

Noin kolmen vartin mittaiset junamatkatkin sujuivat leppoisasti kumpaankin suuntaan ja naureskelimme sille, että molemmilla matkoilla junassa oli sekä sama konduktööri että osittain samat kanssamatkustajat.

Aseman historia on mielenkiintoinen, mutta kerron sen vain lyhennettynä versiona:
Asema rakennettiin Suomen suurruhtinaan, Tsaari Aleksanteri II rakennuttaman Suomen ensimmäisen junaradan (Helsingistä Hämeenlinnaan v. 1862) rakennustöiden vanavedessä.

Turengista kaavailtiin aikoinaan risteysasemaa, joten pitihän asemarakennuksenkin olla tsaarille kelpaava – suurempi ja fiinimpi kuin muut radan varren asemat. Maailma meni kuitenkin omia menojaan ja risteysasema pysättiin lopulta Riihimäelle.

Turengin ikioma asema seisoo kuitenkin paikallaan hyvässä ryhdissä – toisin kuin monet muut vanhat puurakenukset. Se on entisöity aikaansa henkiväksi rakennukseksi, jossa plyysiverhot kahisevat, valo läikkyy ruutuikkunoista, samovaarit kimaltavat, kakluunit huokuvat lämpöä ja kristallikruunut kilisevät ohi kiitävien junien tahdissa.

Asema sai nelisen vuotta sitten uuden elämän, kun aseman isäntä-emäntä-pariskunta osti sen ja kunnosti aseman alkuperäiseen asuunsa sekä päätti avata siihen ravintolan. (Aseman väestä voi lukea lisää täältä.)

Aseman keittiössä loihditaan kahden kokin, monitoiminaisen ja taiteilijan, voimin suomalaista ruokaa, jossa hyödynnetään lähialueen raaka-aineita. Mukana on vivahteita niin venäläisestä keittiöstä, suomenruotsalaisesta kartanokulttuurista kuin Hämeen herkuistakin. Ruoka valmistetaan alusta asti asemalla ja asemapäällikön Frouva kerää itse muun muassa ravintolan sienet.

Me päätimme nautistella Tsaarin pöydästä, jonka ruokalista näytti seuraavanlaiselta:

Tsaarin Aseman omaa, Asemalla leivottua luomuleipää ja oikeaa voita
Sesongin Vihreitä salaatteja
Viipurilaista kaalisalaattia
Husaarin hunajaisia suolakurkkuja ja smetanaa
Pietarilaista, kirkasta perunasalaattia
Timjamigraavattua siikaa
Kossukatajanmarjasilakoita
Karpalosilliä
Yrtti-valkosipulimarinoituja herkkusieniä
Marinoituja metsäsieniä
Syrnikkejä (rahka-tattarilettuja) ja pikanttia metsäsienisalaattia
Yrttistä kalkkunapateeta ja aprikoosihilloketta
Raikasta kalapateeta
Kasvispateeta
Paahtopaistia ja piparjuurikermaa

*****

Lammilaisesta highlanderista tehtyä täyteläistä stroganoffia
Yrittijuureksia ja tietenkin perunoita

*****

Tsaarin Aseman täysrukiista tyrni-omena täytekakkua
Kahvia ja haudutettua teetä

Ruoka oli erinomaista ja saimme aterioida rauhassa, vaikka talon saleihin oli parhaimmillaan asettunut lisäksemme kahdesta kolmeen suurehkoa seuruetta, kuka syntympäiväjuhliin, pikkujoulujen myöhäiseen viettoon tai työtapaamiseen.

Toisaalta asiakaspaikkojakin olisi 170 hengelle, mikä kertonee rakennuksen koosta jo itsessään. Kuten sekin, että paikkaa pidettiin lämpimänä yhdentoista uunin voimin, joista osa lämpeni puulla ja loput kaasulla – huh, on siinä asemapäälliköllä lämmityshommia!

Kiitoksia aseman väelle hauskasta iltapäivästä ja alkuillasta! Tunnelma oli rento eikä lapsen juoksentelujakaan katsottu pahalla. Jos jokin sopiva merkkipäivä tai vastaava osuu kohdalle, aion mennä uudestaankin nautiskelemaan menneen ajan tunnelmasta ja ruoista.

// Aseman väki toivottaa teidätkin tervetulleiksi syömään, juhlimaan, saunomaan ja kesällä terassille – myös junalla! (Katso aikataulut tästä.) Asema on avoinnaa talviaikaan lauantaisin klo 12-21 ja muulloin ryhmiä tilauksesta.

P.S. FB:ssä pyydettiin vielä tarkennusta siihen, oliko tämä yhteistyöpostaus. Saimme vinkin testata paikan tuttuvapiiristä, mutta maksoimme junalippumme ja ruokamme ihan omasta pussista – tai ruokien tapauksessa äidin pussista. Merkitsen yhteistyökuvioita sisältävät postaukset aina selkeästi, niin että asia käy ilmi myös postauksesta eikä vain esim. kategorioista. Jos kuitenkin herää kysymyksiä niin aina saa varmistaa!

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

 

XOXO

Päivän asu on saanut kenties varsin ilmeisiä vaikutteita jälkijunassa löytämästäni hömppäsarjasta. Suurin kysymysmerkki asussa ovat mielestäni polvisukat; Ovatko ne paksujalkaisen tuho vaiko mahdollisuus koulutyttösöpöilyyn – päätä itse.

Kaiken kaikkiaan asu oli mielestäni naisellisuudessaan ja käyttömukavuudessaan mainio. Ei kiristävää kotelomekkoa tai korkokenkiä… Ja sainpa viimein hääpäivälahjahuivini käyttöön!

Toppi, kengät, hame, laukku ja rusetti: H&M / Trenssi: Ellos / Sukat ja hanskat: Lindex / Huivi: Marimekko

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Päivän asu – luumuja sekä kuumia pukupoikia

Alkanut viikko on ollut kaiken kaikkiaan vähän kummallinen. Olen istunut kevään aloitustunnilla ja opinnäytetyötapaamisessa, opponoinut toisen opiskelijan suunnitelmavaiheessa olevaa työtä, korvannut lounaan kuivaluumuilla, käynyt crossaamassa sekä salilla ja kököttänyt yltä päältä kookoskuorinta-aineessa kuntosalin saunassa…

…Syönyt ravintolassa entisen poikaystäväni kanssa, juonut paljon vettä, koukuttunut pahemmin erääseen hömppäsarjaan kuin ehkä ikinä aiemmin mihinkään noin pöhköön televisio-ohjelmaan ja pohtinut, miten saisin aikaiseksi tartuttua jälleen koulutöiden tekemiseen. Pahuksen Ed Westwick hulluissa housuissaan ja tekonahkakaulus-puvuntakeissaan ei auta asiaa.

Olen kai muistanut mainita, että persoonallisesti pukeutuvat miehet ovat suuri heikkouteni? (Olkoonkin, ettei rakas aviomieheni kuulu edellä mainittuun joukkoon.)

Päivän asuksi ei kuitenkaan valikoitunut (vielä) skottiruudullista koulupuvun hametta vaan kirpputorilta vuosia sitten kaivamani takki, (ei niin yllättäen) punaiset H&M:n sukkahousut, laukku ja kukkamekko sekä rakkaushuivi. Lindexin hanskat ja netin vaihtoryhmästä vähälle käytölle jääneisiin korkokenkiini vaihtamani korkonilkkurit toivat sentään vähän mustaa, tuota suomalaisten iänikuista turvaväriä asuun.

P.S. Muistakaa arvonta, huomenna voi vielä osallistua.

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Kolme väriä: Punainen

Joskus mieleni hiihtelee hiljaksiin ihan omia latujaan jossain Lapin erämaissa enkä edes koeta ottaa selvää sen liikkeistä; Olen viime öinä nähnyt unia, joissa vaellan vain punaisilla vaatteilla täytetyissä vaatehuoneissa, syön mansikoita ja kääriydyn jättimäiseen punaiseen vilttiin.

Kun kuulen puhuttavan värikausista, mietin, tarkoittaako ”sininen kausi” muidenkin sanomana sitä, että heidän on sinisen kautensa aikana hankalaa pukeutua muihin kuin sinisiin vaatteisiin (tai ainakin sinisen lähisävyihin), katsella muita tehostevärejä kodissaan tai kirjoittaa muistiinpanoja muun värisellä kynällä.

Jonkin värikauden iskiessä kunnolla päälle tiedän jo, että kausi voi kestää päivän, kaksi tai kuukausia – jotkut värikaudet kestävät lievempinä jopa vuosia. Olen todennut, että jos vaihtoehtoja on kaksi, raahautua erikoislääkärin kautta hurisevaan tuubiin selvittämään, onko aivoissani jotain rakenteellista vikaa tai lakata suosiolla kyntensä punaisiksi, kaivaa kaapista punaista päälle ja jättää joulutekstiilit ja -koriste-esineet vielä hetkeksi paikoilleen, valitsen aina jälkimmäisen.

Jokaisella on omat omituisuutensa, olkoot minulla vaikkapa akuutit ja intensiiviset värikaudet.

P.S. Muistakaa arvonta!

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ