Kevään tekstiilihankinnat ja hiusylläri

Sain hommattua kevääksi uusia sisustustekstiilejä ja niiden osalta asunnossamme tulee tapahtumaan melkoinen myllerrys. Kunhan suurimman tekstiilierän sisältävä paketti saapuu, alkavat muutoksen tuulet puhaltaa erityisesti olo- ja makuuhuoneessa.

Iiks, raahauduin äsken kotiin partiokokouksesta ja ajattelin iskeä päähäni vaalennusaineen. Huomenna minulla on toivottavasti esittää kuvatodisteita uudesta väristäni. Sitä odotellessa… lukekaa vaikkapa aiemmin mainitsemani lehtijuttu blogin Facebook-sivulta.

Tänään tällaisia pikakuulumisia ja nopea kysymys:
Miltäs kevään harmaa-pastellinen värimaailma näyttää mielestänne?

Kollaasien verhot: Ellos ja H&M Home

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Lehtihaastattelu, hullunmylly ja arvonnan voittaja

Uusi viikko lähti käyntiin aika vauhdikkaasti, olkoonkin, etten saanut koko päivänä purettua koulutöideni sumaa tai kirjoitettua riviäkään blogijuttuja ennen puoli kymmentä.

Heti aamusta jännitin, millainen minijuttu paikallislehteen tupsahtaisi sunnuntai-iltana antamani haastattelun pohjalta. Ehdin lukaista jutun nopeasti läpi ennen kuin suuntasin viemään Kuuttia päiväkodille eikä siitä onneksi löytynyt mitään ihmeellisyyksiä. Okei, otsikointi oli aika raflaava ja siinä summattiin pitkän kaavan selitys vähän mutkia oikoen, mutta palstatila ja niin edelleen…

Päiväni ohjelma piti sisällään hammastarkastuksessa käynnin (viisaudenhammasongelmia lukuun ottamatta elämäni ensimmäinen, mahdollinen reiän alku piileskeli kahden hampaan välisessä, tiivistäkin tiiviimmässä kolossa, muuten terveet hampaat), Tiimarin konkurssiloppuunmyynnissä piipahtamisen kotimatkalla (nopealla täsmäiskulla äidille washi-teippiä ja lapselle muovailuvahasetti) sekä joulun purkamista ja kellarikomeron siivoamista.

Illemmalla kotiimme tupsahtivat kylään sekä äitini että miehen sisko. Veljenikin ilmaantuivat, kun kuulivat aikeistani leipoa Runebergin torttuja. Jossain vaiheessa ovikello soi ja ovella seisoi ystävämme E koirineen. Olin unohtanut että olimme sopineet tapaavamme, vaikka olinkin ollut sekä sunnuntai-iltana että aamulla aivan varma siitä, että olin sopinut illaksi jotain jonkun kanssa. Pahuksen Facebook-viestit ja tapani ajatella, että laitan sovitut asiat kalenteriin joskus myöhemmin!

Onneksi mitään peruuttamatonta vahinkoa ei tietääkseni tapahtunut, sillä L oli vasta lähdössä kauppaan ja sai näin ollen taiottua pöytään salaattia, leipää sekä veljeni suosiollisella avustuksella myös (alun perin aiottuja) Runebergin torttuja. Istuskelimme iltaa, päivitimme vähän kuulumisia ja pelasimme erän Aliasta. Lapsi hihitteli mukana ja vaihtoi sylistä toiseen, kunnes nukahti varsin voipuneen oloisena omaan sänkyynsä.

Että sellainen päivä, huomenna keskitynkin taas täysipäisesti opiskeluhommiin… Tai ainakin yritän.

Madara-arvonnassa arpaonni suosi Tiia K:n kommenttia:
”Kauniit kissasi ja jutut niistä kivaa luettavaa. Terveisin Kissahöperö. Ja ilolla arvonnassa mukana. Madaran tuotteet hivelevät silmää, ovat eteerisen kauniita.”
Laitan tänään sähköpostia, onnea voittajalle!

P.S. Blogin ohjausnäkymä tiesi kertoa, että blogiini on jätetty täällä Kideblogeissa viettämässäni ajassa 2000 kommenttia. Hurjaa ja ihanaa, kommentit ja mainiot ajatustenvaihdot kommenttiosiossa ovat bloggaamisen suola!

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Madara-arvonta

Ostin luonnonkosmetiikkapostaukseeni tulleiden vinkkien rohkaisemana muutamia Madaran tuotteita. Madaraa saa Suomesta jo sen verran monesta paikasta, että sen ottaminen testiin oli helppoa moneen muuhun ”ekomerkkiin” verrattuna.

Tykästyin värjättyjen hiusten hoitoaineeseen siinä määrin, että se päässee jatkossakin ostoslistalleni. Käsirasvaa en ole vielä ehtinyt testaamaan, sillä käteni kuivuvat korpuiksi oikeastaan vain paukkupakkasten aikaan. (Eivätpä ole päässeet pakkaset vielä puraisemaan.)

Koska oma päänahka- ja hiuslatvatuntemukseni Madarasta oli mieleinen, ajattelin arpoa jollekulle teistä testiin Madaran shampoon ja suihkusaippuan, jotka sain näytteinä Sugarilta*.

Eli jos joku muukin on halunnut testata ”ekopesua”, muttei ole rohjennut, nyt sitä voisi testata ilman omaa alkupanostusta – tai miksei luonnonmukaisempien pesuaineiden käyttökonkarikin voisi kaivata kaapin täydennystä…

Arvottavat tuotteet ovat siis:

Madaran virkistävä suihkusaippua (250ml)
Aktiiviaineet: ruusu(distillaatti) ja kvittenhedelmä(uute)
”Raikas, virkistäviä eteerisiä öljyjä ja kvitten-hedelmää sisältävä vartalosaippua. Puhdistaa ihon syvältä hellävaraisesti. Iho saa väriä ja aktivoituu. Raikastavan hedelmätuoksun avulla aistisi aukeavat.”

Madaran kosteuttava ja korjaava shampoo (250ml)
Aktiiviaineet: ruusu(distillaatti), nokkos- ja kvittenhedelmä(uute)
”Kuiville ja vaurioituneille hiuksille. Täyteläinen ja silkkinen, nokkosta ja kvittenhedelmää sisältävä shampoo. Pesee hellävaraisesti ja korjaa kuivaa, vaurioitunutta hiusta. Ehkäisee hiusten katkeamista ja haaroittumista. Hiuksista tulee vahvemmat ja sileämmät.” 

Molemmat tuotteet ovat vegaanisia, pähkinättömiä, gluteiinittomia ja Ecosert-merkittyjä eikä testaukseen ole käytetty eläinkokeita.

Osallistut arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen 10.1 mennessä ja kertomalla kommentissasi, mikä on ollut lempijuttusi blogissa. (Jos muistinne toimii syystä tai toisesta yhtä hyvin kuin allekirjoittaneella, 2013-yhteenvetopostaus voi toimia apuvälineenä.) 

* Arvottavat tuotteet on saatu blogin kautta näytteinä, omat tuotteet on kustannettu itse. Linkit eivät ole mainoslinkkejä.

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Ihanista joululahjoista ihanimmat

Sain roppakaupalla ihania joululahjoja, joista huomasi, että niiden antajat olivat lahjaa valitessaan miettineet lahjan saajaa. Ihanin lahja vai (pitäisikö sanoa lahjat) kuoriutui kuitenkin miehen antamasta paketista.

Sigerson Morrisonsin etnoa tihkuvat, laatumateriaaleista valmistetut ja reippailla koroilla pohjustetut Bohemian Eskimo Platform Clog Bootie:t (klik) pääsivät heti paketista vapauduttuaan jalkoihini ja kopistelin menemään niillä tunnin jos toisenkin aaton kunniaksi.

Ja muruset, voin kertoa että minulla ja näillä kengillä tulee olemaan pitkä ja onnentäyteinen taival, mikäli kengät pitävät lupauksensa ja kestävät uskollisesti käytössä.

Mitäs tykkäätte?

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Päivän asu: KENYA

Aamuisena haasteena oli kirppikseltä löytyneen kenialaisen jakun yhdisteleminen opiskelukelpoiseksi asukokonaisuudeksi. Tunnustan tuijottaneeni vaatekaappiani toivin jos toisenkin, horjuen mustien pöksyjen, mustan maksihameen ja asuun lopulta valikoituneen mustan, pintatekstuurillaan leikittelevän hameen välillä.

Yhdistelypohdintaa ennen olin käynyt jo hankitavaiheessa sisäistä taistelua siitä, onko jakun kuosi liian villi ja saisiko se minut näyttämään gospelkuoron kovaääniseltä ja ruokaan rakastavasti suhtautuvalta johtajattarelta. Mielikuva ei aluksi houkuttanut, mutta tajusin sitten sen kuvaavan minua oikeastaan melko hyvin ja nappasin jakun mukaani. Eikä harmita yhtään!

(Lisäksi kävin jakun kanssa melkoista pesutaistelua, josta selvisin ilokseni ja ylpeydekseni voittajana. Ansaitsisin kyllä eeppisen pesukoneen muotoisen marttapystin. Mutta siitä ehkä enemmän joskus toiste.)

Jakun kuosiräjähdyksen vuoksi pidin asun väreiltään ja muilta kuoseiltaan melko rauhallisena, mitä nyt rakkaushuivi lunasti paikkansa päähine- ja hiustenlaittoratkaisuna. Torres-pulloista saatavista muovikoristeista tehdyt härkäkorvakorut etsiytyivät myös osaksi kokonaisuutta.

Eikös vaan marraskuinen aamu ja viisi astetta pakkasta näytäkin erehdyttävästi kasteiselta helleaamulta, jossa kosteus alkaa höyrystyä ilman muuttuessa paahtavammaksi, auringon kivutessa kohti lakipistettään? Voi vain kuvitella jotain isoja riistaeläimiä riipimään kasvustoa tuonne taustan pusikkoon… Tai sitten ei. Täytyy vain todeta, että onneksi en ole helposti palelevaa sorttia.

Asun kannalta tämä viimeinen kuva ei ole kovin informatiivinen, mutta väittäisin silti, että tässä on valon ja fiiliksen puolesta alkavan viikon maagisin kuva – ainakin tällä tontilla. Että kiitoksia vain aviomiehelle!

Jakku: Fida Kerava / Sukkahousut, rannekorut, alustoppi ja huivi: H&M / Kengät: DinSko /
Korvakorut: Norppala-Alko-yhteistyö (heh heh)

VOIT SEURATA BLOGIA BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Holvikuivaa käteistä verkko-ostoksista

Pääsin testaamaan Ostohyvitys sivustoa blogiyhteistyön merkeissä ja tiedättekö mitä. Kyllä otti syntymänuukaa pattiin. Kurkistaessani Ostohyvityksen sivuilta verkkokauppojen listaa, totesin nimittäin nopealla päässälaskulla, että olisin saanut ostohyvitystä kuluneiden vuosien aikana tehdyistä ostoksistani jo useita kymmeniä, ellen jopa satoja euroja.

Käyttämistäni verkkokauppoista Ostohyvityksen valikoimaan kuuluu sisustuskaupoista muun muassa Finnish Design Shop ja Katoko, vaatekaupoista Zalando, Nelly, Bootz ja Brandos sekä urheilu- ja ulkoiluliikkeistä Stadium ja Etätukku. Lastenvaateostoksille pääsisin tuttuun tapaan muun muassa Reimalle ja Babyshop:iin ja lemmikkitarvikkeita saisin Zooplus:asta sekä Mustista ja Mirristä.

Pelkästään Finnish Design Shoppiin olen käyttänyt astiastoamme täydentäessäni ja kotiin valaisimia sun muita sisustustarvikkeita tilaillessani satoja euroja. Jos viimeaikaiset ulkomaanmatkamme eivät olisi olleet pakettimatka sekä kimppamatka, voisi summa olla reilusti suurempi, sillä ainakin Hotels.com, ebookers ja useat lentoyhtiöt olisivat olleet käytettävissä palvelun kautta. Onneksi en voi jossitella niiden osalta, muuten tulisi fyysisesti paha olla.

Teen tosiaan suurimman osan ostoksista verkossa, koko ajan enenevissä määrin. Kun olen hankkimassa jotain kalliimpaa kuten koiran petiä, kunnollisia kumisaappaita tai lapsen ulkovaatteita, selailen useampia verkkokauppoja läpi tarjousten toivossa ja punnitsen ennen ostopäätöstä myös postikulujen osuutta loppuhintaan. Ostohyvitys tuo ehdottomasti oman lisänsä tähän pohdintaan, sillä myös tarjoushintaisia tuotteita voi ostaa palvelun kautta ja saada lisäksi ostohyvitystä.

Ostohyvitys on niin sanottu cashback- tai vapaasti suomennettuna takaisinmaksu-sivusto. Ostohyvitys tuo kauppiaan sivuille maksavan asiakkaan ja kauppias maksaa Ostohyvitykselle komission korvaukseksi. Ostohyvitys jakaa saadun summan asiakkaan kanssa ja näin asiakas saa rahaa takaisin verkko-ostoksistaan. Käy järkeen eikä kysymyksessä olekaan mikään pannacottahuijaus.

Kokeilukierroksellani suuntasin – minnekäs muuallekaan kuin Finnish Design Shop:iin ja hankin sitä kautta miehelle syntymäpäivälahjaksi täydennystä keittiöön, yhden toisen lahjan sekä itselleni, syksyn pimeitä iltoja silmällä pitäen, pyörääni huomiovalot. Selvisin ostoksista kunnialla, homma oli oikeastaan naurettavan helppoa, erityisesti siihen nähden että pelkäsin arkajalkana jo etukäteen mahdollisia ongelmia. Rahaa kului 107,04 euroa ja kuten kuvasta näkyy, sain ostohyvitystä reilut kolme euroa.

Miten Ostohyvitystä sitten käytetään?

1. Helpoin tapa kirjautua palveluun on klikata itsensä sisään ”Kirjaudu Facebook-tunnuksilla”-napista. Ilman Facebook tunnuksiakin pääsee sisään, syöttämällä vain sähköpostiosoitteensa ja haluamansa salasanan.

2. Sivuston ylälaidasta löytyy linkki ”Oma sivu”, jonne voi syöttää nimi- ja osoitetiedot ”Omat asetukset” kohdan alle. Tilitiedot ovat tarpeen, jotta ostohyvitykset voidaan maksaa tilille.

3. Jos ei ole heti aikeissa ostaa mitään, sivustolta löytyy myös ilmaisia kampanjoita, joiden avulla voi testata palvelua. Esimerkiksi aktivoimalla NetPosti-palvelun, saa 1,50€ ostohyvitystililleen.

4. Jos mielessä siintää jokin tarjous tai tuote, johon haluaisi tarttua, kuten itselläni Reiman -50% alennuskampanja talvimalliston tuotteista:
– Valitaan haluttu verkkokauppa, eli tässä tapauksessa Reima A-Ö hakemistosta tai Verkkokaupat-valikon alta ”Äidit ja lapset”-kategoriasta
– Klikataan kauppaan ”Siirry kauppiaan sivulle”-napista.

5. Reiman verkkokaupassa ollaan!
– Selailun, tuumailun ja tarjousten metästämisen jälkeen korissa onkin vaikkapa välikausisetti, fleecetakki ja tennarit keväälle tai ensi syksylle.
– Hintaa koko komeudelle kertyy alennuksien jälkeen 120,48€, josta saa siis Ostohyvitystä 4,21€, koska Reiman Ostohyvitysprosentti on 3,50%.

6. Jos on yhtä levoton surffailija kuin minä, pitäisi muistaa, että tilausta tehdessä ei kannata hypellä muiden välilehtien tai ohjelmien välillä vaan hoitaa tilaus loppuun asti ja tarkistaa uudet Facebook-viestit vasta sen jälkeen, ettei vaan mikään mene sekaisin. Mahdolliset sivuston omat alennuskoodit kannattaa siis etsiä valmiiksi ennen ostoskierrosta.

7. Tilauksen jälkeen saa useimmiten pikaisesti tilausvahvistuksen valitsemastaan verkkokaupasta sekä viestin myös Ostohyvitykseltä. Viestissä kerrotaan, paljonko viimeisin ostos on kartuttanut ostohyvitystilisi saldoa.

Aion muuten pistää vakavaan harkintaan tuon mahdollisuuden lahjoittaa tulevat ostohyvitykseni joko WWF:lle tai Unicefille. Annan omasta mielestäni ihan liian vähän rahaa mihinkään hyväntekeväisyyteen, joten tämä olisi oiva tapa laittaa hyvää kiertämään. Näin joulun lähestyessä vielä vinkkinä, että Ostohyvityksen kautta saa hankittua myös niin sanottuja aineettomia lahjoja eri järjestöjen kautta.

Kyllä rahan saaminen tilille voittaa mielestäni alennuskupongit sun muut lippuset ja lappuset, jotka ovat useimmiten sidottuja yhteen verkkokauppaan, tiettyihin tuotteisiin ja voimassa vain rajoitetun ajan. Vai mitä mieltä olette?

Nyt teillä on mahdollisuus päästä testaamaan Ostohyvitystä ja saada ensimmäinen ostohyvitystilityksenne nopeammin. (Rahat tilitetään nimittäin vasta kun ostohyvitystilille on kertynyt 15 euroa.) Palveluun liittyminen ja siihen kuuluminen on täysin ilmaista. Jos kirjaudutte palveluun tämän linkin (klik) kautta, saatte pohjasaldoa viisi euroa tilillenne.

 

Videopostaus: Uintiharjoituksia

Tänään on luvassa arkistojen aarteita eli uintivideo lomareissulta.
Videolla näkyy sisarusteni välisen nahistelun lisäksi ensimmäinen ja viimeinen julkinen esiintymiseni uimalakissa – toivotaan, ettei missään muualla, minne ikinä matkaammekin, ole uimalakkipakkoa.

Kuutti polski lomakohteemme sisäaltaan erittäin lämpimässä vedessä mielellään. Alle kuusitoistavuotiailta kielletty poreallas olisi kiehtonut myöskin ja lasta sai olla useampaan otteeseen nostamassa pois porealtaan päädyn tikkailta.

Taaperon mielestä kelluttava uimapuku on mainio keksintö ja olemme kyllä täysin samaa mieltä. Puku on vielä hieman iso, sillä hankkimassamme puvussa pienin koko on tarkoitettu lapsille, joiden paino on viidestätoista kilosta eteenpäin eikä vesipedollamme ole painoa kuin yksitoista kiloa. Silti puku pitää uima-asennon varsin hyvänä ja lapsi pääsee uimaan itsenäisemmin kuin aikuisen tukemana, mikä on saanut altaassa kiukkuamisen katoamaan lähes tyystin.

Ihan vielä lapsi ei ole käsittänyt, että puku päällä ei voi sukeltaa ja epäonniset sukellusyritykset pukuun sonnustautuneena päättyvät usein veden hörppäämiseen suuhun. Onneksi lapsi osaa vauvauinnin peruina sulkea hengitystiensä ja sylkäisee vesiannoksen saman tien ulos. Koetamme uiskennella jokaisella uintikerralla jonkin aikaa myös ilman pukua. Tuolloin lapsi saa sukellella niin paljon kuin haluaa.

// Easy Swim-puvut (11-39kg*) ja Swimcoach-puvut (15-33 kg*).

*Saatavissa tämän painoisille lapsille, tarkista koot myyjän sivuilta

Veivät viimeisetkin roposet

Aika monen lastenvaateasioita toisinaan tai usein käsittelevien blogien kommenttibokseissa, myös omani, on harmiteltu lapsenomaisilla hienoilla kuoseilla varustettujen ja kivanväristen lastenvaatteiden kokojen loppumista suurimpaan vauvakokoon eli yleensä kokoon 86. Ja onhan se totta, että varsinkin monien suurten ketjuliikkeiden lastenvaatteet muuttuvat yhtäkkiä viimeistään koossa 98 pinkeiksi Hello Kitty-glitter-keijuoksennuksiksi tai Cars-monsteri-graffitikaaoksiksi.

Yksi minulle erityisen mieluinen parannus asiaan saatiin, kun Lindexin Littlephant mallistoon lisättiin uudemmilla kierroksilla joitain tuotteita myös koossa 86-116. Olenkin ostanut lastenvaatevarastoihini jo kahdet salmiakkileggigsit, yhden paidan ja yhdet rennomman malliset housut.

Syyslomamatkalla eksyin selailusessioni loppumetreillä jotenkin kummallisesti Lindexin sivuille, klikkasin Littlephant-tekstiä vanhasta tottumuksesta ja mitä ihmettä, uusia tuotteita! Varsin yllätyksettömästi poistuin verkkokaupasta vasta tilattuani kahdet housut ja yhden paidan sekä yhden tarjoushintaisen yöasun.

Harmittelin myös useaan otteeseen sitä, että olen liian rajoittunut pukeakseni taaperolleni sukkahousuja sellaisenaan eivätkä nuo ihanat yksilöt olisi ehkä perusteltavissa hameen tai mikroshortsejenkaan kavereina. Pahus.

Tulevatko Littlephant-malliston vaatteet jo korvista ulos ja toteutuvatko näissä mielestänne hyvin ajatus lapsenomaisuuden säilyttämisestä vähän isompienkin lasten vaatteissa?

 

 

Mammabloggaajastatus pöntöstä alas

Eli kuinka saada lapsen välikausivaatteita käsittelevä postaus aikaiseksi nippa nappa ennen lokakuuta. Ei hyvä. Suomen oloissa kun vaatteet saa vaihtaa (eteläisimpiä kolkkia lukuun ottamatta) jonkin ajan päästä talvivaatteisiin.

Tämän välikauden osalta voin olla iloinen välikausivaatteiden edullisuuden lisäksi myös niiden kierrätysasteesta. Parhaat löydöt piileskelevät itse asiassa kuvissa näkyvän päällimmäisen kerroksen alla.

Ruskovillan pitkät villahousut löysin muutamalla eurolla kirpputorilta ja elleivät ne ole käytössä villapaidan kaverina, lämpökerroksena toimii neuvolan kierrätyspöydältä mukaan napattu villahaalari. Siis ei halpa villahaalari vaan ilmainen. Olin muuten onnellinen nainen muutaman päivän sen neuvolavisiitin jälkeen!

Kesällä käytössä olleita tennistossuja korkeavartisemmat ja paksummat syksykengät hankin Huuto.netistä osana isoa kenkäpakettia, joka sisälsi useampia koon 23-25 kenkiä.

Ticketin Amino haalarin ostin niin ikään käytettynä muutamalla kympillä. Toisen lahkeen alareunan kuminauha on lerpahtanut lyhyeltä matkalta, mutta muuten haalari on kuin uusi.

Ohuita sormikkaita ja tumppuja olen hankkinut Lindexiltä. Pipon löysin muutama vuosi sitten H&M:n alennuskorista. Kaulan lämmittäjän virkaa toimittaa useimmiten lohdutustuomisina saatu Reiman kauluri.

Lapsi maastoutui aika hienosti Partiopoukaman maastoon. Hieman turhankin hyvin, sillä eräs ohikulkija törmäsi käpyä maasta hamuavaan lapseen ja totesi, ettei ollut huomannut tätä ollenkaan.

Minulla oli aikaa kuvailla sekä tämän postauksen vaatekuvia että maisemia odotellessani että partiolapseni suoriutuisivat rastitehtävistään. Jossain kohtaa kuvattavana oleminen alkoi tosin selvästi kyllästyttää kuvauskohdettani…

Muistakaa osallistua arvontaan!

VOIT SEURATA BLOGIANI BLOGLOVINISSABLOGILISTALLAFACEBOOKISSAINSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ

 

Sukupuolenvaihdostakki ja sadepuku

Tapahtui Keravan Prisman alakerroksen Aliinassa, jossa siis myydään Marimekon tuotteita: Kävelimme liikkeeseen, Kuutti kulki sylimatkustajana viirileggingseissään ja puna-valkopilkullisessa takissaan. Myyjä kysyi, tarvitsenko apua tai etsimmekö jotain tiettyä asiaa. Sanoin tulleeni kurkistamaan syysuutuuksia ja siirryin hypistelemään lastenvaatteita.

Myyjä tuli viereemme ja totesi pikkutytöille saapuneen kaikkia kivoja uusia vaatteita. Hän päätyi esittelemään meille muutaman (kerho)mekon ja tunikan. Kehuin mekkoja oikein sieviksi. Tarkastimme parin tuotteen saapumisaikataulun ja huikkasin palaavani paikalle syyskuun puolella, kun syksyn vaatteita saapuu liikkeeseen seuraavan kerran.

Hieman hymyilytti, kun luikin ruokakaupan puolelle… ostamaan kaupan yläkerrasta Tutan keltaisen paidan, jonka hintalapussa luki ”Tyttöjen pusero”. Että ei se sukupuolen vaihtaminen tuon kummoisempi operaatio ole, heh heh.

Ja tästä pääsemme huteraakin huteramman aasinsillan kautta Kuutin syksyn sadevaatteisiin. Tilasin Kultahipun Evelinan kautta Pomp De Luxilta sadepuvun. Nyt on ainakin kuravaatteet tälle syksylle ja ensi keväälle. Jos kuoripuku hörppää tai likaantuu kunnolla tai päiväkodilla halutaan käyttää nimenomaan sadepukua, sellainen on olemassa.

Mielestäni ”tyttöjen puolelta” tilattu sadeasu on melko ”unisex”, mutta käsitykseni siitä, mitkä kaikki vaatteet sopivat kummankin sukupuolen edustajille taitaa olla keskivertoa laajempi. Nähtäväksi jää, onko Kuutti nämäkin yllään pikkutyttö. Noh, väliäkö tuolla?