Arvontaan on muuten tullut aivan ihania kommentteja!
Olen jotenkin herkällä tuulella ja jopa muutamia kyyneleitäkin on tirahtanut kommentteja lukiessani. Niisk.
Tänään ehtii siis vielä osallistua, joten kilkkaa itsesi tästä arvontaan.
Aihearkisto: Uutiset & yhteiskunta
Lumoava isänpäiväarvonta
Lumoava on tullut minulle paremmin tutuksi vasta muiden Kidebloggaajien tekstien ja kuvien kautta. Kiinnostukseni Lumoavaa kohtaan heräsi aikanaan, kun minulle selvisi että Lumoavan korut sekä suunnitellaan että valmistetaan Suomessa.
Olenkin käynyt useamman kerran kurkistamassa, millaisia koruja Lumoavalla taiteillaan, kuten heidän sivuillaankin sanotaan, ylpeänä kotimaisuudesta ja käsityönä valmistettavasta tuotemerkistä.
Jopa omaan niuhoon makuuni sopivia koruja löytyi useampia; Suosikkejani ovat Sade– ja Paratiisi korusarjat, Karnevaali– ja Kuningatar riipukset sekä Kukinto– ja Pihla korvakorut.
Miesten koruvalikoiman selaaminen oli sen sijaan jäänyt vähemmälle, mutta isänpäivän lähestyessä kävin kurkistamassa myös miesten korutatarjontaa. Omia suosikkejani olivat Soturi-sarjan korut ja Mahti-riipus ketjuineen.
Sainkin Lumoavan kautta kuvattavaksi muutamia Soturi-tuoteperheen koruja ja kävimme Kuutin kanssa kuvaamassa touhukkaita isoisä-lapsenlapsi kuvia lapsuudenkodissani. Isä suoriutui valokuvamallina toimimisesta omaan hillittyyn ja melko vakavamieliseen tapaansa.
Minusta on ihanaa, että isille on oma päivänsä, onhan heidän roolinsa monissa perheissä ja monien lapsien sekä aikuisten elämässä suuri. Isät ansaitsevat tulla muistetuiksi ja arvostetuiksi, kuten olen aiemminkin kirjoittanut.
Siksi minusta on erityisen mukavaa polkaista käyntiin koruarvonta, jossa joku teistä voi voittaa vapaavalintaisen Lumoavan miesten korun. (Palkinnon arvo on 85-195 euroa.)
Tyylikäs koru on saajan iästä riippumaton, arvokas lahja omalle isälle, isoisälle, puolisolle, kumppanille, poikaystävälle, lapsen tai lasten isälle tai miksei vaikka isänä erityisen ansioituneelle ystävälle.
Voit osallistua arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen ja linkittämällä Lumoavan sivuilta toivomasi miesten malliston korun kommentin yhteyteen. Arvonta päättyy tiistaina 5.11 klo 23.59.
Laitathan kommentoidessasi (vain minulle näkyvään) sähköpostikenttään sellaisen osoitteen, josta voin tavoittaa sinut helposti, jos arpaonni osuu kohdallesi. Näin saan kyseltyä osoitetiedot mahdollisimman nopeasti ja koru ehtii perille ennen isänpäivää.
Onnea arvontaan!
Tukasta asiaa: Parturiin vai palloklubiin?
Lapsi se vaan kasvaa ja kehittyy eikä vain pituuskasvun tai puheen kehityksen osalta vaan myös tukkalaitteen pidentymisen muodossa. Kokeilin aamutuimaan taaperon tukan pituutta ja tällä kertaa suurimman osan haituvista sai jo poninhännälle, mutta ”futarinutturaa” näistä kutreista ei vielä saanut.
Tukka on mielestäni ihan soma avonaisenakin, tosin kaikista kovimmissa menoissa ja tuulissa se saattaa heilahtaa kasvoille. Erilaiset glitteripinnit ja kukkapannat lienevät poissa vaihtoehtojen listalta, mutta jotain yksinkertaista kuminauhapantaa voisi toki harkita. Ja suuren osan ajasta ulkoillessa (ja välillä myös sisällä) lapsella on kuitenkin päässään joko ohuempi tai paksumpi pipo, jonka alle hiukset voi sujauttaa.
Useampi ihminen on jo kysellyt, milloin lapsemme hiukset oikein leikataan. Tukka pysyy melko hyvin poissa lapsen kasvoilta eikä se säännöllisesti pestynä ja harjattuna takkuunnukaan pahasti. Varsinaisia käytännön syitä hiusten leikkauttamiselle ei siis ole ja kieltämättä kammoan myös sitä riehumista, millaista tukan leikkaamisen yrittäminen parturin tai kampaajan tuolissa tulisi todennäköisesti olemaan.
Luulenkin kysymyksien juontavan juurensa lapsemme sukupuoleen, mikä ärsyttää minua tunnetusti melkoisesti. Noh, onneksi saan päättää itse lapseni hiusmallin vielä useamman vuoden ajan – sukupuolten välisten erojen pakkomielteistä ylikorostamista (myös) ulkoisin seikoin suosivien kauhuksikin.
Pitkä tukka pienillä lapsilla – uhka vai mahdollisuus?
Ja onko sukupuolella väliä tässä(kään) asiassa?
Kävikö pahasti?
Lähdin innolla mukaan ideoimaan Rosannan blogitekstistä alkusysäyksensä saanutta Kävikö pahasti-kampanjaa. Tunsin asian heti omakseni, joten siitä kirjoittaminen vielä blogissakin tuntui mitä luontevimmalta tavalta viedä kampanjan ajamia ajatuksia eteenpäin.
Kampanja ja sen tueksi luotu sivusto saivat alkunsa ihmisten reaktioista eräänä arkisena päivänä, jona vanhus kaatui bussimatkalla. Miestä ei suinkaan autettu vaan kanssamatkustajat vain tuijottivat.
Blogikirjoituksen kommenttien kautta kävi ilmi, etteivät ihmisten väliinpitämättömät reaktiot toisten hätään, avuttomuuteen tai tukaliin tilanteisiin ole suinkaan harvinaisia. Kommentoijien tarinat rattaiden kanssa kaatuneesta äidistä, jonka lapsen voinnista ei edes kukaan ollut kiinnostunut ja vilkkaalla tiellä makaavasta, loukkaantuneesta moottoripyöräilijästä saivat Rosannan perustamaan sivuston.
Sivuston tarkoituksena on jakaa tarinoita eteenpäin, herättää keskustelua ja ajatuksia sekä saada ihmiset toimimaan tilanteissa joissa joku tarvitsee apua.
”Kampanjan sanomana on välittää viestiä, että me avaamme ovet pyörätuolissa istuvalle tai rattaiden kanssa kulkevalle, autamme kaatuneen pystyyn ja keräämme tämän tavarat maasta, kysymme kävikö pahasti. Soitamme ambulanssin jos yhtään epäilemme jonkun sitä tarvitsevan, ja jäämme odottamaan että se löytää perille.
Tämän kampanjan tarkoituksena on levittää sitä ihmisyyttä, mikä jokaiselta kuuluisi tulla refleksinomaisesti selkärangasta tällaisissa tilanteissa. Käyttäydytään me niin, että meidän lapset eläisivät maailmassa, jossa bussin lattialle makaamaan jätetyt vanhukset olisivat täysin absurdi ajatus.”
Marimekko-arvonta päättyy huomenna
Jos kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan, kökötän seuraavan yön Sipoonkorvessa partiolapsieni kanssa telttailun, nuotiolla istuskelun je retkiruoan valmistuksen merkeissä.
Koska olen metsässä, mutta kone on kotona, ajattelin vain lähettää pikamuistutuksen siitä, että nekin viimeiset myöhästelijä-hidastelijat, jotka mielisivät voittaa Marimekon ison Sääpäiväkirja-vadin, klikkaisivat itsensä viimeistään nyt arvontapostaukseen (klik) ja osallistuisivat arvontaan.
Arvonta sulkeutuu huomenna (eli 6.10) joskus myöhään illalla.
Työllistääkseni Mr. Onnettaren ja kurkistaakseni, mitä kaikkea jännittävää blogosfäärissä on tapahtunut poissaollessani, palaan niin ikään linjoille huomenna. Sillä varauksella, etten ole vilustuttanut itseäni tyystin.
Kuva: Marimekko
VOIT SEURATA BLOGIANI BLOGLOVINISSA, BLOGILISTALLA, FACEBOOKISSA, INSTAGRAMISSA JA PINTERESTISSÄ
Päivän asu: Pastellivärejä ja poneja
Eilinen koulu-uniformu kasattiin hevoshameen ympärille. Sen sangen erikoisilla sävyillä varustetuista hevosista sain poimittua värit korvakoruihin, villatakkiin, sukkahousuihin ja pipoon.
Kaulakorun tein aikanaan itse kuvataidekoululla ja se on herättänyt aina kaulaussa ollessaan ihastusta erityisesti lasten keskuudessa. Lyhyellä havainnointijaksollamme päiväkodissa lapset meinasivat pistää korun innostuksissaan osasiksi ja nyt eräs lapsi havitteli korua itselleen istuessani junassa matkalla koululle.
Aamulla kouluun lähtiessäni jalassani olivat vaaleanpunertavat kiiltoballerinat, jotka ostin joskus mieheni kanssa seurustelun alkuaikoina eli ainakin kuusi vuotta sitten. Niistä irtosi koulupäivän aikana pohja, joten ne päätyivät käytävän roskakoriin.
Onneksi olin ainakin ennen lasta osannut vielä käyttää päätäni; Omasta kaapistani koululta löytyi varasateenvarjo, kopiopapeririisi, ylimääräinen kangaskassi, ehjiä sukkahousuja ja vaihtokengät. Hyvä minä!
Jättilaukku oli mukavuusvalinta – sen lisäksi että raahasin sillä ylimääräisiksi käyneitä koristetyynyjämme kotiluokan kaunistuksiksi. Laukkuun mahtuivat sisään omien koulutavaroideni lisäksi lapsen päiväkotireppu, likaisten vaippojen ämpäri sekä kasa pyykkiä. Tunnistin itseni nimittäin Lähiömutsin lapsenhakupostauksesta ja totesin, etten jaksaisi tällä kertaa taiteilla neljän tai viiden nyssäkän kanssa iltapäivällä.
Mukavuusratkaisuilla ja pastelliväreillä syksyn sateita ja lisääntyvää pimeyttä vastaan!
SEURAA BLOGIANI BLOGLOVINISSA, BLOGILISTALLA JA FACEBOOKISSA
Iloinen yllätys Lindexillä
Koetin kahlata ruotsin valmentavan kurssin teoriaosiota läpi ja karsia Päivän asu-postauksen kuvia. Pää meni tukkoon ja eksyin sattumalta kurkistamaan, mitä uutuuksia Lindexille olisi tullut. Kannatti mennä sillä mitä huomasinkaan; Littlephant-mallistoon oli tullut uutuuksia, joita en ollut älynnyt edes odottaa!
Seuraamani blogit, joista olen yleensä poiminut tiedon uusista Littlephanteista ovat joko sivuuttaneet koko aiheen tai olen ohittanut epähuomiossa siihen liittyvät postaukset. Niin tai näin, jos saan oikeasti opiskeltua vähänkin tätä pahuksen ruotsia, suuntaan nokkani Lindexille päin viikonlopun alkajaisiksi.
SEURAA BLOGIANI BLOGLOVINISSA, BLOGILISTALLA JA FACEBOOKISSA
Perjantain pöhköt kissat ja koulutuspanikointia
Karva-ahterimme toivottavat teille oikein letkeää viikonloppua.
Oma viikonloppuni tulee olemaan kiireinen, mutta oletettavasti myös mukava.
Käyn perjantai-iltana, lapsen lähdettyä osaksi viikonloppua mökkeilemään, kouluttamassa sudenpentu- ja seikkailijajohtajia Mäntsälässä. Jännittää hurjasti, kun en ole ollut koskaan ennen tuollaisessa tilanteessa kouluttajana enkä tiedä, onko koulutussettini juuri toivotunlainen. Ja kamalan iso koulutettavien joukkokin vielä, hui!
Ennen koulutusta pitäisi vielä hoitaa kauppa-asiat ja valmistella tarjottavia huomisiin Vintagemekkopippaloihin.
Huomenna aamulla kuuramme asunnon ja mies ajelee appivanhempien ja lapsen seuraksi mökille. Iltapäivään mennessä olen toivottavasti saanut paikat siihen kuntoon että uskallan päästää kaikki vierailulle tulevat viehättävät naiset mekoissaan ovesta sisään.
Tässä sitten mietin, että ehdinkö saada sellaista 50-luvun kotirouvan siivous- ja huushollauskriteerit täyttävää lopputulosta aikaiseksi huomiseen mennessä. Vähänhän se kuuluisi vintagemekkopippaloiden henkeen…
… Mutta kun muu elämä™.
Menovinkki lauantaille ja sunnuntaille
Kulttuuritehdas Korjaamolla Töölössä vietetään lauantaina 14.9 ja sunnuntaina 15.9 ohjelmantäyteistä viikonloppua Lastenmarkkinoiden parissa.
Tarjolla on runsaasti kivaa ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Viikonloppuun mahtuu lastenmuusiikkia, -teatteria, -sirkusta ja taikuutta. Luvassa on lisäksi esimerkiksi sormivärimaalausta, pomppulinnassa pomppimista, kasvomaalausta ja satuja. Pienimpiäkään ei ole unohdettu, sillä vauvoillekin on suunnattu oma tanssiesityksensä.
Lastenmarkkinoilla ovat mukana Korjaamolle tutut osa-alueet eli teatteri, kuvataide, musiikki sekä puheohjelma. Markkinoiden ohjelmassa painotetaan erityisesti lasten omaa osallistamista. Sirkuskoulussa saa temppuilla ja soittopajassa voi kokeilla soittimia rummuista kanteleeseen. (Työpajoja on melkoinen määrä, kuten ohjelmastakin huomaa!)
Markkinoiden näytteilleasettajina nähdään lasten tuotemerkkejä design-lastenvaatteista lastenkirjoihin. Esillä on myös lapsiperheille suunnattuja palveluita ja harrastuksia. Vanhemmat voivat halutessaan jättää perheen pienimmät viihtymään puuhapajoihin ja kierrellä myyntipisteitä.
Mukana ovat mm. Lasten Parhaat kirjat (Tammi & WSOY), Loru-design, Höö ja Marakattimarssi, Mehujehu, Babboe, Sirkulta, Bedit, Babyidea, Lingon & Blåbär, Tinttu.com, Oikukas, Onni ja Ilonan lasten design-tuotteet sekä Tarramonsterin nimikointitarrat.
Samalla voi tutustua Ratikkamuseoon, sillä Ratikkamuseossa on ohjelmaa koko perheelle lauantaina 14.9. klo 11-16. Huovutustyöpajassa voi askarrella raitiovaunun muotoisen jääkaappimagneetin ja museon vanhoissa raitiovaunuissa saattaa tavata entisaikain kaupunkilaisia kertomassa oman aikakautensa Helsingistä. Ratikkamuseoon on vapaa pääsy.
Eikä markkinoita tarvitse kierrellä nälkäisenä, sillä välillä voi nauttia Korjaamon baari & keittiön sekä Sushibar + Wine Korjaamon antimista.
OHJELMASSA MM:
Musiikki-, teatteri ja sirkusesityksiä:
Aarne Alligaattori ja viidakkorumpu sekä Jytäjyrsijät,
Kukuluku tanssiesitys vauvoille (0-1v. seuralaisineen),
Teatteri Hevosenkenkä: Kani Untuvakerä (2 v. ylöspäin)
Nina Bellin Sirkusparaati, ilmapallotaikuri Jani Hurmerinta sekä Klovni MokaBella
Työpajat:
Koko perheen Jamkids-soittopaja (1-8v)
Vauvasirkustyöpaja (4kk-1v) sekä Perhesirkuspaja (3-7v)
Filosofiakoulu lapsille (5-13v)
Vaahteramäen Eemelin piirustustyöpaja ja Non-stop sarjakuvapaja
Unelmien kaupunki ja Sankarimagneetti-työpajat (5-13v)
sekä Ikuinen välitunti työpaja (7-13v)
Seremoniamestarina toimii puujalkainen veijari Mr. too Tall. Leikkihuoneessa on koko tapahtuman ajan Amon leluja sekä tarhatädit lukemassa satuja ja askartelemassa lasten kanssa. Tapahtuma-alueelta löytyvät myös Hali Hai, Paula Lehmä, Soda Stream juomapiste ja Danoninon Dino-ongintaa.
Liput ennakkoon 8 € / ovelta 10 € (Sylivauvat alle 2v. maksutta).
Lisätietoa tapahtumasta löydät Korjaamon Lastenmarkkinoiden sivuilta tai Facebook-tapahtumasta.
Lettuja ja sirkushuveja
Sirkusmarkkinat, tuo sirkuskaupungin vuodenkiertoon perinteisesti ja kiinteästi liittyvä tapahtuma. Itselleni ”Sirkkarit” ovat olleet pienestä pitäen valkosipuli- ja Joulumarkkinoiden lisäksi yksi vuoden pakollisista kaupunkikäynneistä. Viime viikonloppuna liikkeellä olleesta väkimäärästä päätellen moni muu kaupunkilainen on kanssani samaa mieltä.
Tivoli ja sirkus saapuvat kaupunkiin. Kävelykadut, parkkipaikat ja urheilukentät täyttyvät huvipuistolaitteista. On kummitusjuna, karuselleja, maailmanpyörä, pallonheitto- ja narunvetokojuja.
Musiikki soi, kadut ovat äkkiä täynnä ihmisiä, lapset nauravat hattaraa suupielissään.
Keskustan läpi marssiva sirkuskulkue avaa markkinat rumpujen pärinän säestyksellä. Paraativäkeen kuului nuoria soittajia, sirkustaiteilijoita ja sirkuskoululaisia.
Keskustan ulkoilmateatterissa on esityksiä ja erilaisten ruoka-, makeis-, lelu-, käsityö- ja huvituskojujen täyttämillä markkinakaduillakin voi törmätä akrobaatteihin, taikuriin tai jonglööriin.
Paistamme joka vuosi partiolippukuntamme kojulla lettuja, kukin ryhmä omalla vuorollaan. Lettukojun ensisijainen tehtävä on tuoda partiolaisia esille katukuvaan, mutta mahdollisilla tuotoilla tuetaan myös lippukunnan taloutta ja pyritään pitämään leirimaksut siinä määrin alhaisina että jokaisella lapsella, perheen rahatilanteesta riippumatta, olisi mahdollisuus lähteä leireille.
Letunpaisto on hauskaa hommaa, jos paistovuorossa olevasta ryhmästä osallistuu tarpeeksi väkeä ja riittävän moni heistä osaa hommansa. Tällä kertää kaikki sujui hienosti.
Osa lapsista pyöritti ”Rotantappokonetta”. Muutama lapsi paistoi lettuja ja yksi rahasti sekä piti kirjaa myydyistä letuista. Kaksi pojista kiersi markkina-aluetta mainoskylttien kanssa ja muutama täydensi mehukanisteria, kertakäyttöastioden pinoja ja säilöi paistettuja lettuja lämpölaatikkoon. Tehtävät vaihtuivat välillä lennossa ja jokainen sai maistella vähemmän hyvin onnistuneita lettuja.
Kuutti oli turvallisuussyistä muutaman tunnin kestävän paistovuoron ajan touhuamassa vanhempieni kanssa ja saapui vuoromme lopulla isäni kanssa paikalle.
Ehdimme kierrellä markkinoilla tovin myös letunpaiston jälkeen. Mukaan tarttui pussillinen metrilakuja ja ihastelin puulelujen ja hauskojen pöllöjen lisäksi myös polvipituisia villasukkia, harvinaisen moninaisissa ja kirkkaissa väreissä hehkuvia nahkarukkasia sekä lasten tupsupipoja.
